
Asuntokaupan kuntotarkastus
Miksi kuntotarkastus kannattaa tehdä ennen asuntokauppaa?
Asuntokauppa on merkittävä taloudellinen ja juridinen sitoumus. Kokemus on osoittanut, että rakennuksen ikä ei yksin kerro sen kunnosta, vaan olennaiset asiat varmistuvat vain tarkastamalla. Riskienhallinnan kannalta perusteellinen kuntotarkastus on avainasemassa. Tarkastus antaa selkeän ja dokumentoidun kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta.
Kuntotarkastus tehdään KH 90-00394 -suoritusohjeen mukaisesti. Se on puolueeton ja järjestelmällinen arvio rakennuksen kunnosta, riskirakenteista ja mahdollisista jatkoselvitystarpeista. Suoritusohje määrittää tarkastuksen sisällön, mutta tarkastuksen luotettavuus perustuu huolelliseen toteutukseen.
Tarkastusten sisällöissä voi olla eroja
"Kuntotarkastus" ei ole suojattu termi, ja sen laajuus sekä toteutustapa voivat vaihdella. Tällä on merkitystä siihen, mitä asioita tarkastuksessa havaitaan ja miten havainnot esitetään.
KH 90-00394 on Rakennustietosäätiön laatima suoritusohje asuntokaupan kuntotarkastuksille. Sen tarkoitus on yhtenäistää tarkastuksen sisältöä ja varmistaa, että tarkastus tehdään järjestelmällisesti ja dokumentoidusti.
Mitä suoritusohje tarkoittaa käytännössä
-
Rakennus käydään läpi järjestelmällisesti
-
Tarkastuksen sisältö on ennalta määritelty
-
Havainnot dokumentoidaan yhtenäisesti
-
Tarkastuksen laajuus on myöhemmin todennettavissa
Suoritusohje ei tee rakennuksesta riskitöntä, mutta se vähentää epäselvyyksiä ja parantaa tarkastuksen luotettavuutta.
KH 90-00394 -suoritusohjeen vaatimukset
| Ominaisuus | Kuntotarkastus | KH 90-00394 -mukainen kuntotarkastus |
|---|---|---|
| Tarkastuksen sisältö ja laajuus | Vaihtelee tarkastajittain ja kohteittain | Selkeästi määritelty, kattava ja systemaattinen |
| Riskirakenteiden tunnistaminen | Voi vaihdella | Suunnitelmallista ja järjestelmällistä |
| Raportointi | Vaihtelee muodoltaan ja sisällöltään | Yhdenmukainen, ohjeen mukainen rakenne |
| Tarkastajan vastuut | Vaihtelevat | Tarkastaja vastaa suoritusohjeen mukaisesta tarkastuksesta ja havainnoista |
Miksi suoritusohje on asiakkaan turva
Kun tarkastus tehdään ohjeen mukaisesti, tarkastuksen sisältö, rajaukset ja vastuut ovat kaikille osapuolille selkeämmät.
Tämä auttaa välttämään tilanteita, joissa tarkastuksen laajuutta tai merkitystä joudutaan tulkitsemaan jälkikäteen.
Miten tarkastus tehdään
Kesto
Tarkastus kestää tyypillisesti 4–8 tuntia kohteen koosta ja rakenteista riippuen.
Ennen tarkastusta
Perehdytään käytettävissä oleviin lähtötietoihin ja suunnitelmiin, jotta tarkastus voidaan kohdentaa olennaisiin rakenteisiin.
Tarkastuksen aikana arvioidaan mm.:
-
perustukset ja alapohja
-
ulkoseinät ja julkisivut
-
yläpohja ja vesikatto
-
ikkunat ja ovet
-
märkätilat
-
sisäpinnat ja sisäilman olosuhteet
-
LVI- ja sähköjärjestelmät näkyvin osin
Huomiota kiinnitetään erityisesti kosteustekniseen toimintaan ja rakenteisiin, joihin tyypillisesti liittyy riskejä.
Tarkastus tehdään pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin, ja tarvittaessa suositellaan lisäselvityksiä.
Raportti ja dokumentointi
Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää:
-
kohteen perustiedot
-
rakenneosittaiset havainnot
-
arvion havaintojen merkityksestä
-
suositukset jatkotoimenpiteistä
-
valokuvat keskeisistä havainnoista
Raportin tarkoitus on auttaa ymmärtämään havaintojen käytännön merkitys päätöksenteossa.
Riippumattomuus
Tarkastus tehdään puolueettomasti ilman sidonnaisuuksia kaupan osapuoliin.
Tarkastuksen yhteydessä voidaan laatia myös lain edellyttämä energiatodistus.
Turvallinen asuntokauppa alkaa tiedosta
Kun kohteen kunto ja mahdolliset riskit on arvioitu ennen kaupantekoa, päätös perustuu faktoihin.
Ota yhteyttä ja varaa kuntotarkastus.
Kuinka kuntotarkastus etenee?
sopiminen
Usein kysyttyä
1. Milloin kuntotarkastus kannattaa tehdä?
Kuntotarkastus kannattaa tehdä jokaisen talokaupan yhteydessä, mutta myös omistajanvaihdon, isojen remonttien tai pitkän asumisajan jälkeen.
2. Kuinka kauan kuntotarkastus kestää?
Kohteen koosta ja rakenteista riippuen 4–8 tuntia; raportti toimitetaan yleensä viikon kuluessa.
3. Tehdäänkö kuntotarkastuksessa avauksia rakenteisiin?
Kyllä, suoritusohjeen (KH 90-00394) mukaisessa kuntotarkastuksessa voidaan tehdä pieniä rakenneavauksia riskirakenteisiin, mikäli se on tarpeen kohteen kunnon selvittämiseksi tai mikäli sillä voidaan luotettavasti arvioida kuntoa ja mikäli asiakas antaa siihen luvan. Avausten avulla voidaan havaita piileviä vaurioita, joita ei aistinvaraisesti tai pintapuolisesti olisi mahdollista todeta.
4. Voitteko tarkastaa vain tietyn osan kiinteistöstä, esim. yläpohjan?
Kyllä voimme, mutta suosittelemme aina kokonaisvaltaista kuntotarkastusta. Osittaistarkastukset ovat mahdollisia esimerkiksi korjausten jälkeen tai erityisen huolen selvittämiseen.
5. Pitääkö minun olla paikalla kuntotarkastuksen aikana?
Suositeltavaa, mutta ei pakollista.
6. Kuka maksaa kuntotarkastuksen asuntokaupassa?
Kuntotarkastuksen kustannuksista vastaa yleensä tarkastuksen tilaaja. Tilaajana voi toimia myyjä, ostaja tai molemmat yhdessä. Tilaussopimuksessa määritetään tarkastuksen maksaja. Jos tarkastus tehdään ennen asunnon myyntiin laittamista, sen maksaa yleensä myyjä. Tarkastusraportti toimitetaan vain tilaajalle, ja muiden kaupan osapuolten saatavuus edellyttää tilaajan lupaa. Jos asunnosta on tehty ostotarjous, jonka ehtona on kuntotarkastus, tarkastuksen kustannukset jaetaan yleensä myyjän ja ostajan kesken puoliksi.
7. Miten valita hyvä kuntotarkastaja?
Kuntotarkastajan valinta vaatii harkintaa
Kuluttajan kannalta kuntotarkastusala on haastava, sillä ammattiin ei liity lakisääteisiä pätevyysvaatimuksia. Tämä tarkoittaa, että kenellä tahansa on teoriassa mahdollisuus tarjota kuntotarkastuspalveluita.
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tarkastajaa valittaessa?
Pätevyys:
- Suosi tarkastajaa, jolla on vähintään Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) koulutus / pätevyys. Koulutus / pätevyys ei itsessään ole tae osaamisesta, se nostaa kuitenkin todennäköisyyttä sille, että tarkastus toteutetaan alan suoritusohjeiden mukaisesti.
Tekninen osaaminen:
- Hyvä tarkastaja ymmärtää rakennusfysiikkaa syvällisesti, osaa arvioida rakenteiden lämpö- ja kosteuskäyttäytymistä sekä tunnistaa rakenteelliset riskikohdat. Nämä taidot ovat oleellisimpia seikkoja laadukkaassa kuntotarkastuksessa.
Huomio välittäjän suosituksista:
- Vaikka hyvän välitystavan mukaan asiakkaalle tulisi tarjota useampia vaihtoehtoja, käytännössä suositukset voivat joskus painottua tuttuihin yhteistyökumppaneihin. Tämä voi vaikuttaa tarkastuksen painotuksiin, esimerkiksi siten, että tarkastus tehdään tehokkaasti ja rajatummin, jolloin kaikki mahdolliset riskirakenteet eivät välttämättä nouse esiin yhtä kattavasti.
Lain vaatima energiatodistus hoituu kuntotarkastuksen yhteydessä edulliseen hintaan!

